Raitoja siellä, raitoja täällä, joka puolella raitoja

Sanokaa nyt muutkin, että nämä päivät menevät kiitäen ohitse. Esimerkiksi mihin tämä tammikuu on mennyt?? Lauantaina alkaa jo helmikuu. Ei silti, ihanaa, kun päivä päivältä tulee valoisampaa. Kuvausaikaa myös luonnonvalossa on aina vain enemmän. 

En sitten loppupeleissä kerinnyt osallistumaan viime viikkoiseen Makro Tex-haasteeseen ja tämän viikkoisen haasteen muistin vasta eilen illalla. 

Pienellä paniikilla aloin etsimään kuva-arkistojen joukosta kuvia, jotka voisivat tähän sopia. Onneksi mulla niitä kuvia on eli pystyin osallistumaan haasteeseen jopa myös omalla kuvalla. :) 

Tässä olisi teille nyt näitä raitoja olkaa hyvä. 










Keskimmäinen kuva on muuten bloggaajakollegan Elämää ja elämyksiä - blogin Gebsu kissasta


Oikein mukavaa tiistaita kaikille teille ihanuuksille. <3 

Love


P.s tällä viikolla tulossa aikas huikea arvonta eli kannattaa olla kuulolla ja ottaa kanavat haltuun. Löydät minut Instagramista nimellä Dioriina klikkaamalla nimeä pääset suoraan sinne ja Facebookista milläs muullakaan kuin Dioriina. Klikkaamalla nimeä sinut viedään suoraan facen sivulle. 

Hachiko- tarina uskollisuudesta

Koirat ovat uskomattomia otuksia. Niiden uskollisuus on jotain ihan omaa luokkaansa.   Yksi uskollisimmista koirista on nimeltä Hachiko. 



Shibuyan railway station


Hachiko syntyi Japanissa 10. marraskuuta vuonna 1923 ja oli rodultaan akita. 
Hachiko oli siitä ainutlaatuinen koira, että hän meni aina isäntäänsä vastaan kellon tarkkuudella Shibuyan rautatieasemalle. 

Yhtenä päivänä Professori Ueno sai töissä aivoverenvuodon ja kuoli. 
Tästä huolimatta Hachiko palaisi yhdeksän vuoden ajan Shibuyan asemalle samaan kellon aikaan odottamaan, jos vaikka tällä kertaa isäntä tulisikin junasta hänen luokseen. 


Japan






Hachiko löydettiin kuolleena Shibuyan kadulta 8. maaliskuuta 1935. 

Hachikon patsaita löytyy Japanista 3 mutta kuuluisin patsas löytyy juurikin siitä paikasta Shibuan rautatieasemalta, jossa Hachiko istui odottamassa isäntäänsä. Patsas on pystytetty vuonna 1934.






Hachikon täytettyä ruumista säilytetään Japanin luonnontieteellisessä museossa. 

Syy, miksi tästä kirjoitin on, että tänään tulee Liv:ltä klo 21.00 leffa Hachiko-tarina uskollisuudesta. 
Leffa on todella koskettava ja tunteikas eikä itkemiseltä todellakaan voi välttyä. Ei vaikka kuinka yrittäisi. 

Jos et ole vielä leffaa katsonut niin katso se tänään mutta älä unohda nenäliinoja. 



tarina uskollisuudesta




Olimme häämatkalla Tokiossa ja sehän oli heti alussa selvää, että menemme käymään Hachiko patsaalla. Postauksen kuvat ovat juurikin meidän häämatkalta. 
Meidän ihanan oppaan äiti oli tavannut Hachikon juurikin tällä rautatieasemalla. Hän ei varmaan silloin tajunnut kuinka suuren suosion koira saakaan maailmanlaajuisesti. 


Oletko sinä katsonut tämän leffan? 


Love

Lakkaushaaste: Inspiraatio kodin sisustuksesta



*merkityt lakat saatu



lakkauksen inspiraationa kodin sisustus




Olen niin iloinen, että tämä lakkaushaaste saa jatkoa tänäkin vuonna. 
Tätä on ollut todella mukava tehdä. Näiden haasteiden kautta on tullut kokeiltua sellaisia koristelutyylejä mitä ihan varmasti en olisi muuten lähtenyt testaamaan. 
Joskus on ollut sellainen olo ettei tästä tule yhtään mitään mutta periksi ei kuitenkaan annettu. Eikä ne lakkauksetkaan aina ole onnistunut ihan suunnitelmien mukaan. Mutta hei, onko sillä loppujen lopuksi niin väliä? Turhaa sitä itselleen paineita asettaa. Mä stressaan kyllä jo ihan tarpeeksi muistakin :D :D 

Pääasia on, että on hauskaa ja sitä saa tehdä näiden ihania tyyppien kanssa <3 

Tämän vuoden ensimmäisen haasteen aihe on inspiraatio kodinsisustuksesta. 
Tässä on minun inspiksen kohde. 




Eli läpinäkyvät verhot mustilla kuvioilla. 

Halusin tehdä kynnet missä on todella niukasti koristeluja mutta ne olisivat kuitenkin näyttävät ja helpot tehdä. 

Pohjalle valitsin essien Suger Daddyn. Halusin suht luonnollissen lopputuloksen. 

Ranskalaista lakkaus sopi tähän mun ideaan mutta tein sen mustalla. Siihen käytin *Isadoran Black Lacquer lakkaa. 


Ensin ajattelin leimata höyhenet mutta löysin kätköistä nämä mustat höyhen decalit niin päätin ottaa ne käyttöön. 







Musta ranskis ei näyttänyt kiiltävänä mielestäni kivalta, joten laitoin niihin päälle essencen matta päällyslakkaa. Tämä on yksi luotto mattatoppareista OPI:n kanssa. 


Itse tykkään lopputuloksesta ja mielestäni vastasi myös haastetta. 



lakkauksen inspiraation kodin sisustuksesta



Tässä linkin muiden haasteeseen osallistujien postauksiin: 


Oikein mukavaa uutta viikkoa! 

Love



Oranssi

Mun piti julkaista tämä postaus jo aamulla mutta kertakaikkiaan en vain ole kerinnyt tekemään tätä aikaisemmin. 

Viikonloppu meni Mennään naimisiin -häämessuilla, asiakkaan valokuvia editoidessa ja nyt alkuviikko kouluhommissa. Kiirettä hieman pitää ja stressiä pukkaa mutta onneksi kohta on viikonloppu ja voi edes hieman hengähtää. :) 

Tämän viikon Makro Tex -haasteen aihe on oranssi. Uusia kuvia en ole kerinnyt ottaamaan joten ei auttanut muu kuin käydä kuva-arkiston kimppuun. 

Oranssia olkaa hyvä. :) 




Talvinen auringonlasku Kallossa


Ja kun kesää kohti menään niin oli ihan pakko jo hieman fiilistellä. 








Ulkoillessa tulee aina nälkä niin tässä vielä lautasellinen maittavaa bataatti-jauhelihalaatikkoa. :) 




Reseptin pääset hakemaan muuten TÄÄLTÄ.



Love




Meidän joulu

Joulu on yksi vuoden kohokohdista. Silloin on aika rauhoittua, nauttia herkullisesta ruuasta ja viettäää aikaa perheen kanssa. Tai niin ainakin meillä vietetään joulua. 
Meidän joulu oli tänä vuonna hieman erilainen viime vuoteen verrattuna. Osa postauksen kuvista on otettu puhelimella. 



Milo odottaa lahjoja




Ensinnäkin, itse oli aatonaaton kotona. En ole aatonaattona ollut kotona koko päivää melkein kahteenkymmeneen vuoteen. Viimeksi silloin, kun Cia oli 3 vuotias.

Tein siis kyllä töitä kotitoimistossa mutta pääsin lopettamaan työpäivän nyt hyvissä ajoin ja aloittamaan jouluvalmistelut. Tänä vuonna myös nuoripari ja Amanda viettivät jouluaaton meidän kanssa ja he tulivat meille jo aatonaattona. 
Muina vuosina on mennyt aina pikkutunneille valmistelujen ja siivouksen kanssa mutta ei nyt. Ilta meni saunoessa ja perheen kanssa höpötellessä. 







Aattona heräsimme herkulliseen kinkun tuoksuun. 
Päivä aloitettiin totta kai riisipuurolla, milläs muulla. Monille on tapana piilottaa manteli puuron joukkoon, meillä ei.  
Aamupalan jälkeen nuoripari koristeli kuusen ja kantoivat lahjat kuusen alle. 
Milo oli kuin pieni lapsi ja ihan tohkeissaan lahjoista eikä meinannut lähteä ilman lahjoja mihinkään. :D 



koska avataan lahjat



Amandakaan ei tainnut olla oikein innoissaan siitä, että lahjat jaetaan vasta syömisen jälkeen illalla.







Joulusaunassa tuli tietysti myös käytyä. Meillä on myös tapana pukeutua hieman paremmin jouluaattona. Harmittaa, kun en ottanut tekemästäni silmämeikistä kuvaa. Pitääkin tehdä se tässä joku kerta uudelleen, käytin siinä NYX:n punaista irtoglitteriä.

Päivän hämärtyessä lähdimme käymään hautausmaalla. Vaikka olen käynyt jouluisin haudalla viemässä kynttilät niin nyt näinä kahtena vuonna se on ollut raskasta. 
Ei sitä vieläkään halua uskoa, että rakas taata on poissa.    
Meillä haudalla käynti on kuulunut jouluun niin kauan kuin itse muistan ja Cia on käynyt syntymästään asti. Ensimmäisen joulun hän odotti autossa, koska silloin tihutti vettä ja kadut olivat peilijäätä. 



Haudalla käynti kuuluu jouluun




Haudalla käynnin jälkeen olikin sitten vuorossa se odotettu hetki eli ruokailu. Itsetehdyt laatikot ovat vain ihan parhautta ja tänä vuonna onnistui muuten imelletetty perunalaatikkokin melkein yhtä hyvin kuin äidin tekemä. Tänä vuonna tein myös ensimmäisen kerran karjalanpaistia, koska vävyehdokas oli sitä tottunut aina jouluisin syömään. 












Ruokailun jälkeen Milokin pääsi avaamaan lahjoja :D Harmi, kun siitä en saanut yhtään kuvaa :D 

Olin tainnut minäkin olla kiltti, koska sain muutaman lahjan. Jos teitä kiinnostaa nähä mun lahjat niin tehdä niistä lahjoista oman postauksen. 





Aattoilta  meni perheen kanssa pelatessa ja suklaata syödessä. 


Joulupäivänä otimme suunnan Härmään Antin porukoille. Siellä onneksi oli lunta ja aurinkokin näyttäytyi! 



pinkki auringonlasku


Kyllä joulu on vaan vuoden parasta aikaa! Siis, jos kesää ei lasketa :D 

Kuuluuko teidän jouluun jotain perinteitä, jotka seuraavat vuodesta toiseen? 

Love





Tammikuu

Tammikuu on jo hyvässä vauhdissa ja se tuo mukanaan monia kivoja juttuja niin työn, kun bloginkin parissa. 

Ajattelin ottaa itseäni niskasta kiinni ja alkaa osallistua taas Makro Tex -haasteeseen. Kyseessä on Pienilintu-blogin järkkäämä valokuvahaaste, missä joka viikko on aina uusi teema. Kuva julkaistaan tiistaisin ja Pienilintu-blogin sivuille linkataan linkki omaan postaukseen. Sieltä pääset näkemään myös muut haasteeseen osallistujat. 

Vuoden ensimmäisen haasteen aiheena on tammikuu. 

Tämän kuvan otin eilen illalla Tampereen Arboretumissa ja ulkona näyttää tälläkin hetkellä lähes suht harmaalta. Toivottavasti koko tammikuu ei ole samanlainen. 


Tampere tammikuisena iltana



Kiitos muuten kaikille arvontaan osallistuneille. Voittajaan otan yhteyttä vielä tämän päivän aikana. Täältä blogin puolelta poistan kommentit, koska niissä on näkyvillä meiliosoitteet. 

Kivaa tiistaita! 

Love